Jotkut sanovat tätä kesää intiaani kesäksi-Zapparalsissa se on kuitenkin ollut Viikinki kesä, koska 11.5. putkahti maailmaan Viikinki pentue. Lyyli mamma olikin sitten lujilla 10 piiperöispaaperoisen mammana ja kieltämättä mummankaan rooli ei ollut helpoimmasta päästä  

Hienosti Lyyli mamma joukkoaan hoiteli ja imetteli vaikkakin ei yhden pysähdyksen- vaan kahden kattauksen periaattella mentiin vuorokaudet ympäriinsä  

ja vähitelle paaperoiset kasvoi ja muu joukkue yritti kaikin keinoin autella Lyyliä -kukin tavallaan!Jannakin isona siskona hoiteli Lyyli äidin oppien mukaisesti vauvoja..tai vauvaa ja leikitteli pikku siskojen ja veljien kanssa selkeästi nauttien isonsiskon roolista 

mutta päävastuun kantoi Lyyli tällä kertaa selkeästi äidin onnesta nauttien :)

yritti kaikki kyllä olla Lyyli paralle avuksi- Mopokin kokeili onnistuisko tuo imetys mutta pippeli parka ei siihen hommaan oikein soveltunut vaikkaan pikku riiviöt ei sitä hevillä uskoneetkaan 

 Kesä kun oli ja lämpimät yöt -päätettiin Lyylin kanssa avata terassikausi ja kesäyön viileydessä nautittiin mamman antimia ja kesäelämää muutenkin.

Tässä kasassa oli välillä Mantu mummakin kumipossuvauvansa kanssa osallistumassa sessioon, mutta mumman kamera vähän myöhästyi 

Niin päivät, yöt kuluivat ja viikotkin-pentujengi kasvoi ja varttui toinen toistaan ihanimmiksi murusiksi, jotka kylläkin luonteensa puolesta osoittautuvat erikoisen tahto tyypiksi. Jos jotain päätettiin haluta se myös saatiin, voimalla ja tahdonlujuudella-siinäpä meillä olikin ihmettelemistä kerrakseenvauhtia riitti ja tomerin askelin edettiin kohti uusia seikkailuja.

jos oli vahva tahto niin oli myös vankka rakenne tällä Viikinki joukkueella:)ja osattiin me olla helliäkin-pusut oli herkässä ja muutenkin meistä kehkeytyi ihania leijonan alkuja, jotka hienosti sopeutui laumaan ja ihmisiin-mitään eikä ketään arkailtu..niinpä maailmalle lähettäminen-niin haikeaa kuin se aina onkin- oli tälle joukolle helppoa, koska jo kotona tiesimme ,että näin vahvat persoonat pärjää maailman turuilla ja kun vielä kaikille saatiin ihanat uudet kodit ja perheet, joissa melkein kaikissa oli jo koirakaveri-joko leo tai joku muu odottamassa ja rakastavat ihmiset oli jäähyväisten aika kyyneileistä huolimatta onnen ja ilon juhlaa.

Lyyli evästi lapsen toisensa perään maailmalle ja antoi viimekäden ohjeet ja opastukset, suukot ja vielä pienen imaisun matkaevääksiJa jäihän meille kotiin iltatähti ja mammanpoika Fambo, joka pitää yllä sellaista menoa ja meininkiä ja tuo päiviimme uutta väriä ja iloa joka hetki -tämmöinen ukko meille sitten jäi Lyylin,mumman ja muun joukkueen lellittäväksi

Tästä jatkamme sitten uudella kokoonpanolla kohti syksyä ja uusia seikkailuja ja niitähän meillä riittää